Taloudellisesti kestävät työn rakenteet

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet huomioivat talouden erityisesti neljän tavoitteen kautta: säällinen työ ja talouskasvu; teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri; eriarvoisuuden vähentäminen; sekä vastuullinen kulutus ja tuotanto. On huomionarvoista, että talouden kasvuhakuisuus on sisäänleivottuna myös näihin tavoitteisiin. Vaikka nykyisin keskustelu degrowth-ajattelun ympärillä on yhä vilkkaampaa, on kasvun tavoittelun hegemonia vielä toistaiseksi kiistaton. Degrowth-liikkeen edistämä keskustelu ikuisen kasvun tavoittelun ilmeisistä haitoista on kuitenkin tarpeellista, mutta vielä toistaiseksi se ei ole onnistunut tarjoamaan vastauksia miten ei-kasvuhakuinen talousjärjestelmä olisi taloudellisesti kestävä. Kun koko yhteiskuntaa on vuosikymmeniä rakennettu kasvun varaan valtioiden taloutta isompia eläkejärjestelmiä myöten, ei irtautumista kasvun tavoittelusta voi ohittaa olankohautuksella.

Kasvavan talouden aikaan 1 ihmiset ovat tyytyväisempiä joka mahdollistaa myös kunnianhimoiset ympäristötoimet. Kasvua voidaan ohjata tukemaan kestävyystavoitteita ohjaamalla taloutta kohti tarvittavia ratkaisuja ja pois ei-toivotuista. Kasvu myös takaa että tarvittaviin kestävyysmurroksen investointeihin löytyy paremmin rahoitusta.

Kasvulla on kuitenkin rajansa eikä talousjärjestelmää voi rakentaa loputtomiin sen varaan. Kasvuhakuisuudesta luopuminen olisi myös ympäristöllisen kestävyyden kannalta toivottavaa, erityisesti koska on epäselvää voiko talouskasvun absoluuttista irtikytkentää ympäristöhaitoista koskaan tapahtua. 2 Kasvuriippuvuudesta irtautumista onkin syytä tutkia aktiivisesti ja etsiä mahdollisuuksia toteuttamiskelpoiseen irtautumiseen ja uuteen järjestelmään. Kasvuriippuvuus on kuitenkin yhteiskunnan rakenteissa niin syvällä, ettei tämän voi odottaa tapahtuvan nopeasti vaan aikaisintaan vuosikymmenten aikajänteellä. Siksi on samaan aikaan edistettävä nykyisen kasvuhakuisen kapitalistisen markkinatalousyhteiskunnan kehittämistä planetaarisia rajoja ja ihmisten hyvinvointia kunnioittavaksi.

Kasvuriippuvuutta haastaa myös talouskasvun hidastuminen. Talouskasvu rakentuu kahdesta osasta: väestön kasvusta ja tuottavuuden kasvusta. Rikkaissa maissa, ja vuosikymmenten aikajänteella koko maailmassa, väestön määrä on kääntymässä laskusuuntaan.3 Kun tähän trendiin yhdistää esimerkiksi työmarkkinoiden palveluvaltaistumisen ja hevonpaskaistumisen, on kasvun suhteen joka tapauksessa tiedossa vaikeita aikoja pitkällä tähtäimellä.

Degrowth-liikkeellä on jaloja tavoitteita, jotka ovat kannatettavia riippumatta talousjärjestelmästä. 4 Takuutyöllisyys, työelämän demokratisaatio, kerskakuluttamisen lopettaminen ja varallisuuserojen kaventaminen ovat tarpeellisia tai vähintään harkinnan arvoisia tavoitteita myös kapitalistisessa markkinataloudessa.

Optimaalinen talousjärjestelmä tuottaisi meille säällisen elintason ja samaan aikaan parantaisi luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia. Se ohjaisi talouden toimijat ratkaisemaan oikeita, viheliäisiä ongelmia eli esimerkiksi nälkää ja köyhyyttä sen sijaan, että se tuottaa valheellista hyvinvointia teettämällä työtä, jolla on olevinaan tarkoitus ja kulutusta, joka on tuottavinaan onnellisuutta.


  1. Talouskasvulla on ilmeiset etunsa. ↩︎

  2. Absoluuttinen materiaalisen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä ei ole tapahtunut, ja tuskin tapahtuu. ↩︎

  3. Talouskasvu heikkenee tulevaisuudessa joka tapauksessa, mikä tekee kasvuriippuvuudesta irtautumisesta entistäkin ajankohtaisempaa. ↩︎

  4. Degrowth-liikkeellä on jaloja tavoitteita, jotka ovat kannatettavia riippumatta talousjärjestelmästä. ↩︎